Paluu
edelliselle sivulle
Satu Hassi
Satu
Hassi, Vihreätä liittoa edustava kansanedustaja, on
koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Satu valmistui diplomi-insinööriksi
TKK:lta Otaniemestä vuonna 1979. Hän opiskeli sähkövoimatekniikkaa
ja energiataloutta. Satu kertoo valinneensa opiskelualakseen tekniikan
muun muassa siksi, että halusi tehdä "oikeita asioita"
eikä vain esittää mielipiteitä asioiden kulusta.
Lähi- idän sodan laukaisema suuri energiakriisi vuonna
1973 innosti hänet valitsemaan erikoistumisalakseen energiatekniikan.
Heti valmistumisensa ja toisen lapsensa syntymän jälkeen
Satu aloitti työt Oy Tampella Ab Tamrockin suunitteluinsinöörinä
ja tutkimusinsinöörinä. Tästä työstä
Satu alkoi pyrkiä muualle heti kohta, sillä siinä
työympäristössä asenteet naisinsinööriä
kohtaan olivat uskomattoman takapajuiset. Hän siirtyi Tampereen
teknilliseen korkeakouluun assistentiksi ja yliassistentin sijaiseksi
ja alkoi samalla tehdä lisensiaattityötään.
Satu valmistui tekniikan lisensiaatiksi Tampereelta vuonna 1985.
Vuonna 1984 Satu julkaisi kaunokirjallisen esikoisteoksensa,
runokokoelman. Kun vuonna 1985 lisensiaattityön valmistumisen
jälkeen virkavapaan saaminen kaunokirjallista työtä
varten takkuili, Satu päätti jättää korkeakoulun
kokonaan ja heittäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Sen jälkeen
hän on kirjoittanut mm. romaanin ja tv-näytelmän
sekä naisnäkökulmaa tekniikkaan etsivän kirjan.
1990-luvulla hän on ollut mukana kirjoittamassa uuden tyyppistä
lukion fysiikan kirjasarjaa. Tämä työ on kansanedustajan
toimen ohella ollut rankkaa, mutta toisaalta kuitenkin tervetullutta
vastapainoa politiikalle, Satu kertoo. Viimeinen eli kahdeksas
osa lukion fysiikan kirjasarjasta tuli painosta kesällä
2001. Satu kertoo tavoitteenaan tässä työssä
olleen, että kirja kytkee fysiikan tavalliseen arkeen ja
siihen todellisuuteen, missä ihmiset elävät.
Politiikkaan Satu sotkeutui jo lukiolaisena. 1970 luvun alussa
akateemisen perheen tytär oli kiihkeän aatteellinen.
Myöhemmin Satu on pohtinut, oliko 1970-luvun vasemmistoradikalismin
yhtenä taustana se, että tuon sukupolven vanhemmat olivat
olleet sodassa hyvin nuorina. Tämä kokemus ei ole voinut
olla heijastumatta lapsiin niin kotona kuin koulussa ja muualla.
Ehkä me halusimme käydä "oman sotamme"
ylivoimaista vihollista, imperialismia ja kapitalismia vastaan,
hän pohtii. Vuonna 1984 Satu valittiin Tampereen kaupunginvaltuutetuksi
vihreiden edustajana ja vuonna 1991 eduskuntaan. 1997 Satu valittiin
Vihreän liiton puheenjohtajaksi ja ympäristöministerinä
hän aloitti 1999. Tampereen kaupunginvaltuustoon hän
ei ollut enää ehdolla vuoden 2000 vaaleissa. Poliitikkonakin
Satu kertoo usein ajattelevansa insinöörimäisesti.
Tähän kuuluu muun muassa suuruusluokkien taju ja taipumus
etsiä käytännön ratkaisuja. Kirjailijasielu
tulee kuitenkin siinä esiin, että huomaa haluavansa
ajatella myös kauaskantoisempia perspektiivejä politiikassa
mahdollisten pienten askelten lisäksi.
Satu on keskittynyt politiikassa erityisesti talous-, energia-
ja ympäristöpolitiikkaan sekä tasa-arvoasioihin.
Satu kummastelee, miten hänen julkinen kuvansa muuttui hänen
tultuaan valituksi eduskuntaan. Sitä ennen hän oli ollut
valtakunnallisten lehtien palstoilla ajattelevana kirjailija-
persoonallisuutena, mutta politiikan toimittajat esittivät
hänet provinsiaalisena haihattelijana."Poliitikoille
ei julkisuudessa sallita persoonallisuutta samalla tavoin kuin
kirjailijoille", Satu harmittelee. Politiikassa on ahdistavaa
myös mustamaalauksen avulla käyty henkilökohtainen
kilpailu. Politiikassa Sadulle on kuitenkin tärkeää,
että hän saa olla tekemässä päätöksiä,
jotka vievät kehitystä hänen järkeväksi
kokemaansa suuntaan.
Satu on toista kertaa naimisissa ja hänellä on ensimmäisestä
avioliitostaan kaksi tytärtä, mutta perheenjäsenet
eivät välitä esiintyä julkisuudessa. Satu
harrastaa mm. eräretkeilyä, mökkeilyä, pyöräilyä
sekä astanga-joogaa. Tänä kesänä 50-
vuotispäiviään viettänyt Satu haaveilee palaavansa
vapaaksi kirjailijaksi vielä ennen varsinaista eläkeikää,
sillä siitä työstä hän on pitänyt
eniten. Rintasyöpäkokemuksestaan hän suunnittelee
"hilpeää kirjaa" ja haaveena on myös
kaunokirjallinen teos suomalaisista ennen Ruotsin vallan aikaa.
8/2001