Miten toimitaan
Projektin tulokset

Naisten tullessa perinteisille miesten aloille on suhtautumisessa voitu erottaa kolme vaihetta.

1. Naiset eivät kuulu tänne. Nämä oppiaineet eivät sovi naisille.
2. Naiset ovat tervetulleita, mutta he eivät tule saamaan mitään erityiskohtelua. Eli mikään ei muutu vain siksi, että opiskelijoina on myös naisia. Naiset saavat sopeutua.
3. Kehitämme pedagogiikkaa, jotta sekä naiset että miehet hyötyisivät yhtä lailla opetuksesta.

Projektin tavoitteena on päästä vaiheesta kaksi vaiheeseen kolme. Tämä edellyttää oppilaitoksilta aktiivista tasa-arvo-otetta sekä sukupuolten oppimista koskevien erojen tiedostamista.

Jäsennellyt tavoitteet

Nostaa naisten osuutta tietoteollisuuden alojen opiskelijoista, tutkijoista ja opettajista

Kehittää koulutusta ottamaan huomioon naisten erilaiset ja monipuoliset kiinnostuksen kohteet

Kehittää tutkinnon rakennetta ja sisältöä motivoivammaksi

Lisätä näppituntumaa alan käytännön taitoihin

Vahvistaa alaa opiskelevien naisten ammatti-identiteettiä

Edistää naisten urakehitystä

Lisätä tietoa ja osaamista sukupuoleen ja oppimiseen sekä tasa-arvoon liittyvistä asioista kaikkien oppilaitosten toiminnan kehittämiseksi

Miten toimitaan

Otetaan opetuksessa ja toimintatavoissa huomioon naisten kannalta tärkeiksi todetut asiat

Vuorovaikutuksen merkitys sekä opetushenkilöstöön että opiskelijoiden kesken. Projektissa kehitetään tutorointia, opintopiirityyppistä oppimismenetelmää sekä palaute- ja keskustelumahdollisuuksia opetuksesta ja oppimisesta.

Tytöt ovat usein kiinnostuneita monista muistakin asioista kuin tekniikasta ja tekniikastakin poikia harvemmin sen itsensä takia.

Osaston opetusohjelmaa kehitetään entistä monipuolisemmaksi ja mahdollisuuksia poikkitieteellisiin opintoihin lisätään.

Asian sitominen kontekstiinsa on todettu olevan erityisen tärkeätä tyttöjen kannalta. Korkeakoulun teoreettisissa alkuopinnoissa tämä olisi otettava huomioon.

Matematiikan ja fysiikan opintoja pyritään liittämään esimerkein osaston tutkimushankkeisiin.

Ottaa huomioon se, että naisilla on usein vähemmän käytännön näppituntumaa alan tekniikkaan. Käytännön kokemusten puuttuminen vähentää naisten itseluottamusta tekniikan oppijana. Myös tietokoneen käyttökokemuksissa saattaa olla eroja.

Omakohtaista kokemusta voidaan lisätä järjestämällä osaamiseroja tasaavia projektikursseja tai eriyttämällä esim. harjoitusryhmiä.

Vahvistetaan naisopiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehittymistä

Ammatti-identiteetin kehittyminen alalla, jolla naisia on toistaiseksi vähän, saattaa kaivata erityistukea. Projektissa tuetaan alaa opiskelevien naisten verkostoitumista sekä toisiinsa että alalla jo toimiviin naisiin. Toimintamuotona käytetään mm. mentorointia. Koska alaa valitsevien on tärkeätä kyetä samaistumaan oman sukupuolensa edustajiin, esittelemme myös alan opiskelijoita sekä alalla toimivia naisia.

Tuetaan tutkijanaisten opintoja ja tutkimustyötä

Naisten vähäinen edustus opetus- ja tutkijanviroissa vaikuttaa omalta osaltaan koulutuksen hakeutumiseen. Projektissa kehitetään menetelmiä tukea naisten jatko-opintoja sekä tutkimustyötä jotta alalle saataisiin enemmän naisia opettajiksi, tutkijoiksi ja professoreiksi. Näihin tavoitteisiin tähtää myös Suomen Akatemian tasa-arvo-ohjelma. Käytännön toimintamuotona kokeillaan mm. tutkijanaisten tapaamisia, seminaareja ja työnohjauksellisia keskustelupiirejä.

Hankitaan ja välitetään tietoa

Suomessakin on tehty jo useita hankkeita tyttöjen rekrytoimiseksi tekniikan opintoihin ja asenteiden muuttamiseksi myönteisemmäksi tekniikan uravalintaa kohtaan. Tällä projektilla pyritään laajempaan näkökulmaan kuin pelkkiin asenteisiin. Projektissa hankitaan lisää tietoa ja välitetään tietoa siitä, mitä kukin osapuoli voi käytännössä tehdä.

Projektin tulokset

1. Oppimisen ja opetuksen työtapojen kehittäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen

Opettajatutorointi

Tutortoimintaa on projektin turvin kehitetty ja laajennettu koskemaan myös 2. vsk opiskelijoita. Keväällä 2001 pidettiin tutortoiminnan kehittämisseminaari, jossa selkiytettiin tutorin roolia (.pdf) ja tehtäviä.

Tutorryhmässä on keskimäärin 10 opiskelijaa. Opettajatutoreina toimii vuosittain noin 30 tutkijaa tai opettajaa. Tutorointi sujuu hyvin ja se vaikuttaa osastolla tehdyn selvityksen (.pdf) mukaan myönteisesti oppimistuloksiin. Esim. alle 10 ov ensimmäisen syksyn aikana suorittaneiden määrä on vähentynyt. Selvityksen perusteella opiskelijoiden uravalinnan varmuus on kuitenkin merkittävästi alhaisempi naisilla kuin miehillä.

Tutorointi on jatkunut vuodesta 2000 asti kaikille uusille opiskelijoille ja syksystä 2001 myös osalle toisen vuoden opiskelijoista. Keväällä 2003 järjestettiin tutoroinnin kehittämispäivä (.pdf).

Opintopiiritoiminta

Vuorovaikutteisen opetuksen lisäämiseksi on fysiikan laskuharjoituksia muutettu opintopiirityyppisiksi harjoituksiksi, joihin opiskelijat tulevat laskemaan. Opiskelijoita kehotetaan muodostamaan pieniä ryhmiä ja assistentti toimii ohjaajana, joka antaa tarvittaessa sekä kollektiivisesti että henkilökohtaisesti ohjeita ja neuvoja. Syksyllä 2001 "ryhmälaskareina" toimi 2 harjoitusryhmää ja keväällä 2002 4 ryhmää.

Toiminnasta saadut tulokset ovat olleet hyviä; opintopiiriryhmissä olleiden arvosanojen keskiarvo oli vertailuryhmää parempi ja osallistuminen aktiivisempaa kuin normaaleissa laskuharjoituksissa käyneillä.

Syksystä 2002 alkaen kaikki fysiikan harjoitusryhmät ovat toimineet ryhmälaskareina.

Tiimi- ja projektioppiminen -opintojakso

Uuden opintojakson tavoitteena on oppia työskentelemään projektimaisesti tiimissä.Tiimin yhteinen projekti voi olla esim. toisen opintojakson suorittaminen. Kurssi toteutui keväällä 2003 ja kurssin suoritti 9 opiskelijaa.

Palautekeskustelut

Vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi kokeiltiin syksyllä 2001 ja keväällä 2002 koko ryhmän kanssa käytyä avointa palautekeskustelua tutkimussuuntautuneen opintolinjan opiskelijoille. Kokemukset palautekeskustelusta olivat myönteisiä ja opiskelijat pitivät sitä tärkeänä.

2. Asiayhteyksien rakentaminen teorian ja käytännön välille. Lisäksi opetuksen eriyttäminen ottamaan huomioon sukupuolesta aiheutuvat osaamis- ja kokemuserot

Käytännön sähkötekniikka -kurssi 1 ov

Kurssin tarkoitus on antaa näppituntumaa alan käytännön töihin, sillä käytännön kokemusten puute saattaa vähentää erityisesti naisten itseluottamusta tekniikan oppijana.

Kurssin on suorittanut 73 opiskelijaa. Kerätty kirjallinen palaute osoitti, että opiskelijat innostuivat oppimastaan käytännön töistä kokien sen motivoivan opiskeluun ja antavan yhteyksiä teorian ja käytännön välillä. Monet myös haluaisivat jatkokurssin aiheesta.

Yhteyksiä käytännön työhön saa järjestettävillä TiNA-excursiolla.

3. Koulutuksen sisältöjen ja rakenteen kehittäminen

Poikkitieteellisyyden lisäämiseksi saatiin Työpsykologian ja johtamisen laboratorion sivuaineita osaston opinto-oppaaseen.

Syksyllä 2002 lisättiin opetusohjelmaan biotieteisiin liittyviä uusia pääaineita: bioelektroniikkaa ja laitetekniikka, bioadaptiivinen tekniikka, laskennallinen systeemibiologia ja mikrosysteemit (syksy 2003).

Uusi Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma käynnistyy syksyllä 2003. Koulutusohjelmaan haki keväällä 2003 286 ensisijaista hakijaa, joista naisia 132. Koulutusohjelma oli TKK:n suosituin.

Syksyllä 2002 alkoi uusi kaunokirjallisuus -opintojakso, Tekstien äärellä. Kurssilla tutustutaan kaunokirjallisuuden mahdollisuuksiin, lajeihin ja teknikoihin luentojen, tekstianalyysin, keskustelun ja harjoitusten avulla.

Syksyn kirjallisuuskurssille osallistui 14 opiskelijaa ja kurssi sai hyvää palautetta. Kevään kurssin suoritti 16 opiskelijaa.

4. Ammatillisen identiteetin kehittymisen tukeminen

Kummimentorointi ja excut

Kummimentoroinnin ajatus oli, että muutama opiskelija menee yrityksiin keskustelemaan jo valmistuneiden DI-naisten kanssa. Kummimentoreita ilmoittautui noin 20 eri sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennealan yrityksistä. Kummimentortoiminta ei lähtenyt käyntiin aivan kuten suunniteltiin, joten toimintaa käynnistettiin TiNA-excursioiden avulla. Kevääseen 2003 mennessä TiNA on järjestänyt jo 10 tyttöexcua mm. ABB:lle, Nokialle, Pöyrylle ja Vaisalaan. Vierailujen järjestäminen tytöille on osoittautunut tarpeelliseksi toiminnaksi ja osanottajat ovat kokeneet sen vahvistavan uravalintaa.

Tutkijanaiset ja ammatillinen identiteetti

Projekti on tukenut tutkijanaisten verkostoitumista järjestämällä heille seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja saunailtoja. Alustusten aiheina on ollut mm. Suomen Akatemian tasa-arvotyö ja Liisa Husun väitöskirja.

Ammatillisen identiteetin kehittämisessä toimi syksyllä 2001 ns. ammattikasvuryhmä, jossa oli aktiivisesti mukana 11 tutkijanaista. Keskusteluteemoina olivat mm. arvot ja motivoitumiseen liittyvät asiat. Lisäksi pohdittiin naiseuden ilmentämistä miesvaltaisissa työyhteisöissä. Keskustelut koettiin mielekkäiksi ja ryhmässä naiset tunsivat saaneensa vertaistukea toisiltaan.

5. Tulosten levittäminen

TiNA-projekti on ollut esilla lehdistössä melko paljon, mm. Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Aamulehti, Anna, Kauppalehti, Länsiväylä, Talouselämä, Tekniikan Akateemiset, Sähkö & Tele, Sähkömaailma, ITviikko ja Polysteekki. Televisiossa projekti on ollut mukana Lauantaivekkari- ja Tutkittu juttu -ohjelmissa sekä paikallisradioissa.

Pirjo Putila ja Tuula Pihlajamaa ovat kirjoittaneet artikkelin kirjaan Tieto ja tekniikka -Missä on nainen?

Projektin www-sivuilla on julkaistu monia tasa-arvoon liittyviä artikkeleja sekä linkkejä eri tasa-arvohankkeisiin.

Projektia on esitelty Peda-Forumin kevätpäivillä 2002, TKK:n omassa Fiktio ja Fakta 2002 -tapahtumassa sekä TKK:n avoimissa ovissa.Tina järjesti marraskuussa 2002 Tekniikka naisen urana tapahtuman alan DI-naisille ja opiskelijoille. Päivä oli onnistunut.
Projekti järjesti myös keväällä 2003 avoimet ovet -tilaisuuden, jossa annettiin tietoa projektista.

Seminaariesitelmät

SEFI-seminaari Oulu
ICT:For Women Forbidden? (Utrecht, Hollanti)
Mirror-projektin avajaiset Helsinki
3rd European Conference on Gender Equality in Higher Education (Genova, Italia)