Akustiikka
ja äänenkäsittely
Bio- ja pehmeiden aineiden fysiikka
Valaistustekniikka
Sovellettu elektroniikka
Human Factors in Telecommunications
Kognitiivinen teknologia
Tälle
sivulle kerätään esimerkkejä tutkimushankkeista, joita sähkö ja
tietoliikennetekniikan osastolla on tehty tai on tekeillä. Hankkeiden
yhteydessä pyritään tuomaan esille myös millaista matematiikkaa
niissä tarvitaan ja mihin luonnontieteen ilmiöihin tutkimukset tai
kehitettävät asiat perustuvat.
Uusi
bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
alkaa syksyllä 2003
Biologiaan
ja lääketieteeseen liittyviä uusia
pääaineita syksystä 2002 alkaen
Akustiikka
ja äänenkäsittely
Akustiikan
ja äänenkäsittelyn laboratoriossa tutkitaan akustisia
ilmiöitä, kuulemista, äänenkäsittelyä
ja näiden kaikkien hyväksikäyttöä mm. audiotekniikassa,
puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa ja meluntorjunnassa.
Uusi
pääaine: Kieliteknologia
Kieliteknologia
on akustiikan laboratorion uusi tutkimuskohde ja pääaine.
Akustiikan ja puheenkäsittelytekniikan laboratorion professori
Paavo Alku on ollut luomassa kieliteknologiaa. Ala on poikkitieteellinen
ja opiskelijoiden opintoihin kuuluu kursseja Helsingin yliopiston
yleisen kielitieteen laitokselta. Tutkimusta tehdään yhdessä
useiden yliopistojen kanssa ja mukana on siis puheterapeutteja,
psykologeja, kielentutkijoita ja insinöörejä.
Puheentunnistus
Yritetään
tunnistaa ääninäytteestä puhuja. Voidaan käyttää
selvitettäessä karille ajaneen kapteenin mahdollista
humalatilaa myöhemmin ääninauhalta tai tunnistaessa
rikollisia poliisin nauhoittamalta nauhalta.
Äänentuottamisen
tutkiminen
Suuri
joukko ihmisiä tienaa elantonsa puhumalla, esim. opettajat.
Jos äänentuottaminen loppuu, ei pysty tekemään
enää mitään. Tarkoituksena on siis ymmärtää
akustisien menetelmien avulla hyvää äänen
tuottamista. Tutkimus on poikkitieteellistä, mukana puheterapeutti,
lääkäri ja insinöörejä.
Akustiikan
laboratorion muita tutkimuksia: http://www.acoustics.hut.fi/research/index.html
Bio-
ja pehmeiden aineiden fysiikka
Biofysiikan
tarkoituksena on tutkia ja tarkastella niitä fysikaalisia mekanismeja,
jotka hallitsevat elävien systeemien käyttäytymistä
ja ominaisuuksia. Käytännön esimerkkejä ovat esimerkiksi
kolesterolin vaikutus solukalvojen ominaisuuksiin sekä proteiinien
ja DNA:n ominaisuudet ja käyttäytyminen erilaisissa olosuhteissa.
Biosysteemeissä vaikuttavien fysikaalisten mekanismien tunteminen
on olennaista esimerkiksi uusien lääkeaineiden ja turvallisempien
geenisiirtomenetelmien kehittämisessä. Ryhmämme käyttää
teoreettisia ja laskennallisia menetelmiä, ja toimimme kiinteässä
yhteistyössä lääketieteen ja kemian puolella työskentelevien
kokeellisten ryhmien kanssa.
Lisää
tietoa Biofysiikan tutkimuksista:
http://www.lce.hut.fi/research/polymer/
Valaistustekniikka
Ledivalot
Korvaavatko
valaisevat tapetit tulevaisuudessa valaisimet? Elektronifysiikan
laboratoriossa kehitellään orgaanisia ja värillisiä
ledejä. Ledejä on jo valmistettu, mutta nykymenetelmällä
aikaan saadaan pinta-alaltaan liian pieniä ledejä ajatellessa
tapettimateriaalia. Valaistustekniikan laboratoriossa on kiinnostuttu
hehkulamppujen korvaamista ledeillä. Etuna olisi 100 kertaa
pidempi ikä.
Elektronifysiikan
laboratorion muita tutkimuksia: http://www.hut.fi/Yksikot/Elfys/index.html
Valaistustekniikan
laboratorion muita tutkimuksia: http://www.hut.fi/Yksikot/VL/Tutkimus/index.html
Sovellettu
elektroniikka
Puiden
fotosynteesin tutkiminen
Metsien
kasvu riippuu fotosynteesin tehokkuudesta. Fotosynteesin tärkein
reaktio on valon sitoutuminen. Monien ympäristötekijöiden,
kuten valon suunta ja kesto, yhteisvaikutusta ei ole aiemmin tunnettu.
Valo pitää pysytä mittaamaan tarkasti että muiden
tekijöiden määritys on mahdollista. Tavoite oli saada
tehtyä korkeaerotuskykyinen mittalaite valon analysointiin.
http://sel18.hut.fi/Projects/
Sydämen
toiminnan mittaaminen uudenlaisella tavalla
Sydänkäyrä
pystytään mittaamaan potilaan vain istuessa mukavasti
tuolissa. Sydänkäyrän piirtyminen perustuu potilaan
kehon tuoliin kohdistamiin voiman muutoksiin.
http://sel18.hut.fi/Projects/
Sovelletun
elektroniikan laboratorion muita tutkimuksia:
http://www.hut.fi/Yksikot/Elektroniikka/tutkimus.html
Human
Factors in Telecommunications
Human
factors in Telecommunications on poikkitieteellinen ala joka hyödyntää
mm. psykologian, sosiologian, kansantieteen ja viestinnän tietämystä.
Tutkimus keskittyy erityisesti ihmisten viestintään ja
työskentelyyn erilaisten viestintävälineiden avulla.
Myös näiden välineiden ja palveluiden käytön
oppimista tutkitaan. Tutkimuksen aiheita ovat mm. käytettävyys
ja käyttöliittymät, tietoliikennepalveluiden yhteyden
laatu, tietoliikennepalveluiden sovellus ja käyttö oppimisessa
ja erilaisissa työympäristöissä, tietoliikennepalvelut
erityisryhmille ja uusien tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen
suunnittelu .
http://www.comlab.hut.fi/hft/Etusivu.html
Kognitiivinen
teknologia
Kognitiivisen
tieteen ja teknologian tutkimus keskittyy ihmisen kommunikaation
neurokognitiivisiin mekanismeihin. Tutkimustietoa sovelletaan informaatioteknologiassa
mm. kehittämällä käyttöliittymiä,
jotka sallivat ihmiselle luontaisen vuorovaikutuksen. Tästä
esimerkkinä on järjestelmä (puhuva pää),
joka tuottaa ja tunnistaa audiovisuaalista puhetta. Ihmisen kommunikaatiomekanismien
tuntemusta voidaan hyödyntää mm. suunniteltaessa
kehittyneitä apuvälineitä aistivammaisille.
http://www.lce.hut.fi/research/cogntech/
Tutkimusryhmän
tärkeimmät projektit liittyvät audiovisuaaliseen puheen havaitsemiseen.
Tutkimme ihmisen puhehavaintomekanismeja mm. kokeellisen tutkimuksen,
aivokuvantamisen ja mallinnuksen avulla. Kehitämme myös suomalaista
puhuvaa päätä, joka osaa jo puhua, mutta ei vielä kuunnella.
Kognitiivisen
teknologian pääaineen tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä,
joilla on vahvat tiedot ihmisen kommunikaation mekanismeista ja
niiden mallintamisesta.
http://www.lce.hut.fi/teaching/kogntekn.html
|