Etusivulle
Tavoitteet ja tulokset
Alumnit ja mentorointi
Tutorointi
Alaa valitseville
Alan tutkimusta
Sukupuoli ja oppiminen
Naisia alalla
Yhteistyökumppanit
Yhteys
Sivukartta
Alan tutkimusta

Akustiikka ja äänenkäsittely
Bio- ja pehmeiden aineiden fysiikka
Valaistustekniikka
Sovellettu elektroniikka
Human Factors in Telecommunications
Kognitiivinen teknologia

Tälle sivulle kerätään esimerkkejä tutkimushankkeista, joita sähkö ja tietoliikennetekniikan osastolla on tehty tai on tekeillä. Hankkeiden yhteydessä pyritään tuomaan esille myös millaista matematiikkaa niissä tarvitaan ja mihin luonnontieteen ilmiöihin tutkimukset tai kehitettävät asiat perustuvat.

Uusi bioinformaatioteknologian koulutusohjelma alkaa syksyllä 2003

Biologiaan ja lääketieteeseen liittyviä uusia pääaineita syksystä 2002 alkaen

Akustiikka ja äänenkäsittely

Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratoriossa tutkitaan akustisia ilmiöitä, kuulemista, äänenkäsittelyä ja näiden kaikkien hyväksikäyttöä mm. audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa ja meluntorjunnassa.

Uusi pääaine: Kieliteknologia

Paavo AlkuKieliteknologia on akustiikan laboratorion uusi tutkimuskohde ja pääaine. Akustiikan ja puheenkäsittelytekniikan laboratorion professori Paavo Alku on ollut luomassa kieliteknologiaa. Ala on poikkitieteellinen ja opiskelijoiden opintoihin kuuluu kursseja Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitokselta. Tutkimusta tehdään yhdessä useiden yliopistojen kanssa ja mukana on siis puheterapeutteja, psykologeja, kielentutkijoita ja insinöörejä.

Puheentunnistus

Yritetään tunnistaa ääninäytteestä puhuja. Voidaan käyttää selvitettäessä karille ajaneen kapteenin mahdollista humalatilaa myöhemmin ääninauhalta tai tunnistaessa rikollisia poliisin nauhoittamalta nauhalta.

Äänentuottamisen tutkiminen

Suuri joukko ihmisiä tienaa elantonsa puhumalla, esim. opettajat. Jos äänentuottaminen loppuu, ei pysty tekemään enää mitään. Tarkoituksena on siis ymmärtää akustisien menetelmien avulla hyvää äänen tuottamista. Tutkimus on poikkitieteellistä, mukana puheterapeutti, lääkäri ja insinöörejä.

Akustiikan laboratorion muita tutkimuksia: http://www.acoustics.hut.fi/research/index.html

Bio- ja pehmeiden aineiden fysiikka

Biofysiikan tarkoituksena on tutkia ja tarkastella niitä fysikaalisia mekanismeja, jotka hallitsevat elävien systeemien käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Käytännön esimerkkejä ovat esimerkiksi kolesterolin vaikutus solukalvojen ominaisuuksiin sekä proteiinien ja DNA:n ominaisuudet ja käyttäytyminen erilaisissa olosuhteissa. Biosysteemeissä vaikuttavien fysikaalisten mekanismien tunteminen on olennaista esimerkiksi uusien lääkeaineiden ja turvallisempien geenisiirtomenetelmien kehittämisessä. Ryhmämme käyttää teoreettisia ja laskennallisia menetelmiä, ja toimimme kiinteässä yhteistyössä lääketieteen ja kemian puolella työskentelevien kokeellisten ryhmien kanssa.

Lisää tietoa Biofysiikan tutkimuksista:
http://www.lce.hut.fi/research/polymer/

Valaistustekniikka

Ledivalot

Korvaavatko valaisevat tapetit tulevaisuudessa valaisimet? Elektronifysiikan laboratoriossa kehitellään orgaanisia ja värillisiä ledejä. Ledejä on jo valmistettu, mutta nykymenetelmällä aikaan saadaan pinta-alaltaan liian pieniä ledejä ajatellessa tapettimateriaalia. Valaistustekniikan laboratoriossa on kiinnostuttu hehkulamppujen korvaamista ledeillä. Etuna olisi 100 kertaa pidempi ikä.

Elektronifysiikan laboratorion muita tutkimuksia: http://www.hut.fi/Yksikot/Elfys/index.html

Valaistustekniikan laboratorion muita tutkimuksia: http://www.hut.fi/Yksikot/VL/Tutkimus/index.html

Sovellettu elektroniikka

Puiden fotosynteesin tutkiminen

Metsien kasvu riippuu fotosynteesin tehokkuudesta. Fotosynteesin tärkein reaktio on valon sitoutuminen. Monien ympäristötekijöiden, kuten valon suunta ja kesto, yhteisvaikutusta ei ole aiemmin tunnettu. Valo pitää pysytä mittaamaan tarkasti että muiden tekijöiden määritys on mahdollista. Tavoite oli saada tehtyä korkeaerotuskykyinen mittalaite valon analysointiin.

http://sel18.hut.fi/Projects/

Sydämen toiminnan mittaaminen uudenlaisella tavalla

Sydänkäyrä pystytään mittaamaan potilaan vain istuessa mukavasti tuolissa. Sydänkäyrän piirtyminen perustuu potilaan kehon tuoliin kohdistamiin voiman muutoksiin.

http://sel18.hut.fi/Projects/

Sovelletun elektroniikan laboratorion muita tutkimuksia: http://www.hut.fi/Yksikot/Elektroniikka/tutkimus.html

Human Factors in Telecommunications

Human factors in Telecommunications on poikkitieteellinen ala joka hyödyntää mm. psykologian, sosiologian, kansantieteen ja viestinnän tietämystä. Tutkimus keskittyy erityisesti ihmisten viestintään ja työskentelyyn erilaisten viestintävälineiden avulla. Myös näiden välineiden ja palveluiden käytön oppimista tutkitaan. Tutkimuksen aiheita ovat mm. käytettävyys ja käyttöliittymät, tietoliikennepalveluiden yhteyden laatu, tietoliikennepalveluiden sovellus ja käyttö oppimisessa ja erilaisissa työympäristöissä, tietoliikennepalvelut erityisryhmille ja uusien tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu .

http://www.comlab.hut.fi/hft/Etusivu.html

Kognitiivinen teknologia

Kognitiivisen tieteen ja teknologian tutkimus keskittyy ihmisen kommunikaation neurokognitiivisiin mekanismeihin. Tutkimustietoa sovelletaan informaatioteknologiassa mm. kehittämällä käyttöliittymiä, jotka sallivat ihmiselle luontaisen vuorovaikutuksen. Tästä esimerkkinä on järjestelmä (puhuva pää), joka tuottaa ja tunnistaa audiovisuaalista puhetta. Ihmisen kommunikaatiomekanismien tuntemusta voidaan hyödyntää mm. suunniteltaessa kehittyneitä apuvälineitä aistivammaisille.

http://www.lce.hut.fi/research/cogntech/

Tutkimusryhmän tärkeimmät projektit liittyvät audiovisuaaliseen puheen havaitsemiseen. Tutkimme ihmisen puhehavaintomekanismeja mm. kokeellisen tutkimuksen, aivokuvantamisen ja mallinnuksen avulla. Kehitämme myös suomalaista puhuvaa päätä, joka osaa jo puhua, mutta ei vielä kuunnella.

Kognitiivisen teknologian pääaineen tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on vahvat tiedot ihmisen kommunikaation mekanismeista ja niiden mallintamisesta.

http://www.lce.hut.fi/teaching/kogntekn.html

Sivun alkuun
Teknillinen korkeakouluEUROOPAN YHTEISÖ - RakennerahastotTeknillinen korkeakoulu