<
Alan tutkimusta
Kieliteknologia
Kieliteknologia on uusi pääaine, jonka opetuksessa TKK:lta on mukana
kolme laboratoriota. Kieliteknologiassa tietotekniikkaa hyödynnetään
kielen ja puheen käsittelyssä. Alasta innostuvalta vaaditaankin
tietoteknisten taitojen lisäksi poikkitieteellistä kiinnostusta
liittyen kieleen ja puheeseen. Paavo Alku akustiikan laboratoriosta
on ollut mukana suunnittelemassa kieliteknologian opintokokonaisuutta.
Paavo
Alku on akustiikan ja puheenkäsittelytekniikan laboratorion professori.
Hän on ollut mukana opetusministeriön kokoamassa ryhmässä, joka
suunnitteli uuden poikkitieteellisen opintokokonaisuuden, kieliteknologian.
Mukana oli humanisteja ja insinöörejä. TKK:lta mukana oli kolme
laboratoriota: sähköosastolta akustiikan laboratorio, joka keskittyy
puhetekniikan tutkimiseen sekä laskennallinen tekniikan laboratorio,
jonka tutkimuskohde on puheeseen liittyvät neurokognitiiviset prosessit.
Tietotekniikan osastolta on mukana informaatiotekniikan laboratorio,
jonka pääkiinnostus on hermoverkkojen käyttö kieliteknologiassa.
Akustiikan laboratorioon tulee uusi kieliteknologian opetukseen
liittyvä professuuri.
Kieliteknologiassa
tietotekniikka otetaan mukaan kielen ja puheen käsittelyyn. Mukana
ovat vahvasti ihminen ja tietokone. Esimerkki kieliteknologiasta
on tekstinkäsittelyohjelman oikeakielisyyden tarkistus. Siinä kone
osaa mallintaa ihmisen kieltä. Pelkällä tekniikalla ei alalla kuitenkaan
pärjää, sillä esimerkiksi puhekommunikaatiossa sekä puheen tuottamisen
että havaitsemisen tekee ihminen, ei kone. Myös kännykkä on hyvä
esimerkki teknisestä tuotteesta, jossa ihmisestä lähtevä informaatio
on tärkeässä osassa.
Kieliteknologian
alan tavoitteena on saada myös kielestä kiinnostuneita ihmisiä TKK:lle.
Alaa opiskelevat yhdistäisivät opintojaan esimerkiksi psykologian,
fonetiikan tai kielitieteen opintoihin. Ala on hyvin poikkitieteellinen
ja yhteistyö muiden alojen kanssa on tärkeätä. Helsingin yliopiston
kielitieteen opiskelijat osallistuvat TKK:n kursseille ja TKK:n
opiskelijat suorittavat opintoja yliopistolla. Paavo Alku pitää
poikkitieteellisyyttä erityisen tärkeänä. Tarvitaan kokonaisuuden
ymmärtämistä, perspektiivi ei saa jäädä kapea-alaiseksi insinöörinäkökulmaksi.
Esimerkiksi matematiikka ja psykologia ovat hyvä opiskeluyhdistelmä.
Paavon
mielestä tekniikan opiskelijoiden pitäisi nähdä kieliteknologia
osana tulevaisuutta. Monessa teknisessä tuotteessa on ihmisestä
lähtevä informaatio mukana.
Lisätietoja
antaa Paavo Alku (Paavo.Alku(at)hut.fi)
huoneessaan E119. Varsinaisia vastaanottoaikoja ei ole, mutta kyselijät
ovat aina tervetulleita. Kysyä voi myös informaatiotekniikan laboratoriossa
työskentelevältä Krista Lagusilta (Krista.Lagus(at)hut.fi
) , huone C311 (tietotekniikan talo) sekä laskennallisen tekniikan
laboratoriossa prof. Mikko Samsilta (Mikko.Sams(at)hut.fi).
Tietoja saa myös laboratorioiden webbisivuilta.
Akustiikan
laboratorio
Informaatiotekniikan
laboratorio
Laskennallisen
tekniikan laboratorio
|