Miten
toimitaan
Projektin
tulokset
Naisten
tullessa perinteisille miesten aloille on suhtautumisessa voitu
erottaa kolme vaihetta.
1.
Naiset eivät kuulu tänne. Nämä oppiaineet eivät sovi naisille.
2. Naiset ovat tervetulleita,
mutta he eivät tule saamaan mitään erityiskohtelua. Eli mikään ei
muutu vain siksi, että opiskelijoina on myös naisia. Naiset saavat
sopeutua.
3. Kehitämme pedagogiikkaa,
jotta sekä naiset että miehet hyötyisivät yhtä lailla opetuksesta.
Projektin
tavoitteena on päästä vaiheesta kaksi vaiheeseen kolme. Tämä edellyttää
oppilaitoksilta aktiivista tasa-arvo-otetta sekä sukupuolten oppimista
koskevien erojen tiedostamista.
Jäsennellyt
tavoitteet
Nostaa
naisten osuutta tietoteollisuuden alojen opiskelijoista, tutkijoista
ja opettajista
Kehittää koulutusta
ottamaan huomioon naisten erilaiset ja monipuoliset kiinnostuksen
kohteet
Kehittää tutkinnon
rakennetta ja sisältöä motivoivammaksi
Lisätä
näppituntumaa alan käytännön taitoihin
Vahvistaa alaa
opiskelevien naisten ammatti-identiteettiä
Edistää
naisten urakehitystä
Lisätä tietoa
ja osaamista sukupuoleen ja oppimiseen sekä tasa-arvoon liittyvistä
asioista kaikkien oppilaitosten toiminnan kehittämiseksi
Miten
toimitaan
Otetaan
opetuksessa ja toimintatavoissa huomioon naisten kannalta tärkeiksi
todetut asiat
Vuorovaikutuksen
merkitys sekä opetushenkilöstöön että opiskelijoiden kesken. Projektissa
kehitetään tutorointia, opintopiirityyppistä
oppimismenetelmää sekä palaute- ja keskustelumahdollisuuksia opetuksesta
ja oppimisesta.
Tytöt
ovat usein kiinnostuneita monista muistakin asioista kuin tekniikasta
ja tekniikastakin poikia harvemmin sen itsensä takia.
Osaston
opetusohjelmaa kehitetään entistä monipuolisemmaksi
ja mahdollisuuksia poikkitieteellisiin opintoihin lisätään.
Asian
sitominen kontekstiinsa on todettu olevan erityisen tärkeätä tyttöjen
kannalta. Korkeakoulun teoreettisissa alkuopinnoissa tämä olisi
otettava huomioon.
Matematiikan
ja fysiikan opintoja pyritään liittämään esimerkein osaston tutkimushankkeisiin.
Ottaa
huomioon se, että naisilla on usein vähemmän käytännön näppituntumaa
alan tekniikkaan. Käytännön kokemusten puuttuminen vähentää naisten
itseluottamusta tekniikan oppijana. Myös tietokoneen käyttökokemuksissa
saattaa olla eroja.
Omakohtaista
kokemusta voidaan lisätä järjestämällä osaamiseroja tasaavia projektikursseja
tai eriyttämällä esim. harjoitusryhmiä.
Vahvistetaan
naisopiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehittymistä
Ammatti-identiteetin
kehittyminen alalla, jolla naisia on toistaiseksi vähän, saattaa
kaivata erityistukea. Projektissa tuetaan alaa opiskelevien naisten
verkostoitumista sekä toisiinsa että alalla jo toimiviin naisiin.
Toimintamuotona käytetään mm. mentorointia.
Koska alaa valitsevien on tärkeätä kyetä samaistumaan oman sukupuolensa
edustajiin, esittelemme myös alan opiskelijoita
sekä alalla toimivia naisia.
Tuetaan
tutkijanaisten opintoja ja tutkimustyötä
Naisten
vähäinen edustus opetus- ja tutkijanviroissa vaikuttaa omalta
osaltaan koulutuksen hakeutumiseen. Projektissa kehitetään menetelmiä
tukea naisten jatko-opintoja sekä tutkimustyötä jotta alalle saataisiin
enemmän naisia opettajiksi, tutkijoiksi ja professoreiksi. Näihin
tavoitteisiin tähtää myös Suomen
Akatemian tasa-arvo-ohjelma. Käytännön toimintamuotona kokeillaan
mm. tutkijanaisten tapaamisia, seminaareja ja työnohjauksellisia
keskustelupiirejä.
Hankitaan
ja välitetään tietoa
Suomessakin
on tehty jo useita hankkeita tyttöjen rekrytoimiseksi tekniikan
opintoihin ja asenteiden muuttamiseksi myönteisemmäksi tekniikan
uravalintaa kohtaan. Tällä projektilla pyritään laajempaan näkökulmaan
kuin pelkkiin asenteisiin. Projektissa hankitaan lisää tietoa
ja välitetään tietoa siitä, mitä kukin osapuoli voi käytännössä
tehdä.
Projektin
tulokset
1.
Oppimisen ja opetuksen työtapojen kehittäminen ja vuorovaikutuksen
lisääminen
Opettajatutorointi
Tutortoimintaa
on projektin turvin kehitetty ja laajennettu koskemaan myös
2. vsk opiskelijoita. Keväällä 2001 pidettiin tutortoiminnan
kehittämisseminaari, jossa selkiytettiin tutorin
roolia (.pdf) ja tehtäviä.
Tutorryhmässä
on keskimäärin 10 opiskelijaa. Opettajatutoreina toimii
vuosittain noin 30 tutkijaa tai opettajaa. Tutorointi sujuu hyvin
ja se vaikuttaa osastolla tehdyn selvityksen
(.pdf) mukaan myönteisesti oppimistuloksiin. Esim. alle 10
ov ensimmäisen syksyn aikana suorittaneiden määrä
on vähentynyt. Selvityksen perusteella opiskelijoiden uravalinnan
varmuus on kuitenkin merkittävästi alhaisempi naisilla
kuin miehillä.
Tutorointi
on jatkunut vuodesta 2000 asti kaikille uusille opiskelijoille
ja syksystä 2001 myös osalle toisen vuoden opiskelijoista.
Keväällä 2003 järjestettiin tutoroinnin kehittämispäivä
(.pdf).
Opintopiiritoiminta
Vuorovaikutteisen
opetuksen lisäämiseksi on fysiikan laskuharjoituksia
muutettu opintopiirityyppisiksi harjoituksiksi, joihin opiskelijat
tulevat laskemaan. Opiskelijoita kehotetaan muodostamaan pieniä
ryhmiä ja assistentti toimii ohjaajana, joka antaa tarvittaessa
sekä kollektiivisesti että henkilökohtaisesti ohjeita
ja neuvoja. Syksyllä 2001 "ryhmälaskareina"
toimi 2 harjoitusryhmää ja keväällä 2002
4 ryhmää.
Toiminnasta saadut tulokset ovat olleet hyviä; opintopiiriryhmissä
olleiden arvosanojen keskiarvo oli vertailuryhmää parempi
ja osallistuminen aktiivisempaa kuin normaaleissa laskuharjoituksissa
käyneillä.
Syksystä
2002 alkaen kaikki fysiikan harjoitusryhmät ovat toimineet
ryhmälaskareina.
Tiimi-
ja projektioppiminen -opintojakso
Uuden
opintojakson tavoitteena on oppia työskentelemään
projektimaisesti tiimissä.Tiimin yhteinen projekti voi olla
esim. toisen opintojakson suorittaminen. Kurssi toteutui keväällä
2003 ja kurssin suoritti 9 opiskelijaa.
Palautekeskustelut
Vuorovaikutteisuuden
lisäämiseksi kokeiltiin syksyllä 2001 ja keväällä
2002 koko ryhmän kanssa käytyä avointa palautekeskustelua
tutkimussuuntautuneen
opintolinjan opiskelijoille. Kokemukset palautekeskustelusta
olivat myönteisiä ja opiskelijat pitivät sitä
tärkeänä.
2.
Asiayhteyksien rakentaminen teorian ja käytännön
välille. Lisäksi opetuksen eriyttäminen ottamaan
huomioon sukupuolesta aiheutuvat osaamis- ja kokemuserot
Käytännön
sähkötekniikka -kurssi 1 ov
Kurssin
tarkoitus on antaa näppituntumaa alan käytännön
töihin, sillä käytännön kokemusten puute
saattaa vähentää erityisesti naisten itseluottamusta
tekniikan oppijana.
Kurssin
on suorittanut 73 opiskelijaa. Kerätty kirjallinen palaute
osoitti, että opiskelijat innostuivat oppimastaan käytännön
töistä kokien sen motivoivan opiskeluun ja antavan yhteyksiä
teorian ja käytännön välillä. Monet myös
haluaisivat jatkokurssin aiheesta.
Yhteyksiä
käytännön työhön saa järjestettävillä
TiNA-excursiolla.
3.
Koulutuksen sisältöjen ja rakenteen kehittäminen
Poikkitieteellisyyden
lisäämiseksi saatiin Työpsykologian ja johtamisen
laboratorion sivuaineita osaston opinto-oppaaseen.
Syksyllä
2002 lisättiin opetusohjelmaan biotieteisiin liittyviä
uusia pääaineita: bioelektroniikkaa
ja laitetekniikka, bioadaptiivinen tekniikka, laskennallinen systeemibiologia
ja mikrosysteemit (syksy 2003).
Uusi
Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
käynnistyy syksyllä 2003. Koulutusohjelmaan haki keväällä
2003 286 ensisijaista hakijaa, joista naisia 132. Koulutusohjelma
oli TKK:n suosituin.
Syksyllä
2002 alkoi uusi kaunokirjallisuus
-opintojakso, Tekstien äärellä. Kurssilla tutustutaan
kaunokirjallisuuden mahdollisuuksiin, lajeihin ja teknikoihin
luentojen, tekstianalyysin, keskustelun ja harjoitusten avulla.
Syksyn
kirjallisuuskurssille osallistui 14 opiskelijaa ja kurssi sai
hyvää palautetta. Kevään kurssin suoritti
16 opiskelijaa.
4.
Ammatillisen identiteetin kehittymisen tukeminen
Kummimentorointi
ja excut
Kummimentoroinnin
ajatus oli, että muutama opiskelija menee yrityksiin keskustelemaan
jo valmistuneiden DI-naisten kanssa. Kummimentoreita
ilmoittautui noin 20 eri sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennealan
yrityksistä. Kummimentortoiminta ei lähtenyt käyntiin
aivan kuten suunniteltiin, joten toimintaa käynnistettiin
TiNA-excursioiden avulla. Kevääseen
2003 mennessä TiNA on järjestänyt jo 10 tyttöexcua
mm. ABB:lle, Nokialle, Pöyrylle ja Vaisalaan. Vierailujen
järjestäminen tytöille on osoittautunut tarpeelliseksi
toiminnaksi ja osanottajat ovat kokeneet sen vahvistavan uravalintaa.
Tutkijanaiset
ja ammatillinen identiteetti
Projekti
on tukenut tutkijanaisten verkostoitumista järjestämällä
heille seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja saunailtoja. Alustusten
aiheina on ollut mm. Suomen
Akatemian tasa-arvotyö ja Liisa Husun väitöskirja.
Ammatillisen
identiteetin kehittämisessä toimi syksyllä 2001
ns. ammattikasvuryhmä, jossa oli aktiivisesti mukana 11 tutkijanaista.
Keskusteluteemoina olivat mm. arvot ja motivoitumiseen liittyvät
asiat. Lisäksi pohdittiin naiseuden ilmentämistä
miesvaltaisissa työyhteisöissä. Keskustelut koettiin
mielekkäiksi ja ryhmässä naiset tunsivat saaneensa
vertaistukea toisiltaan.
5.
Tulosten levittäminen
TiNA-projekti
on ollut esilla lehdistössä melko paljon, mm. Helsingin
Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Aamulehti, Anna, Kauppalehti,
Länsiväylä, Talouselämä, Tekniikan Akateemiset,
Sähkö & Tele, Sähkömaailma, ITviikko ja
Polysteekki. Televisiossa projekti on ollut mukana Lauantaivekkari-
ja Tutkittu
juttu -ohjelmissa sekä paikallisradioissa.
Pirjo
Putila ja Tuula Pihlajamaa ovat kirjoittaneet artikkelin kirjaan
Tieto ja tekniikka -Missä on nainen?
Projektin
www-sivuilla on julkaistu monia tasa-arvoon liittyviä artikkeleja
sekä linkkejä eri tasa-arvohankkeisiin.
Projektia
on esitelty Peda-Forumin kevätpäivillä 2002, TKK:n
omassa Fiktio ja Fakta 2002 -tapahtumassa sekä TKK:n avoimissa
ovissa.Tina järjesti marraskuussa 2002 Tekniikka
naisen urana tapahtuman alan DI-naisille ja opiskelijoille.
Päivä oli onnistunut.
Projekti järjesti myös keväällä 2003
avoimet ovet -tilaisuuden, jossa annettiin tietoa projektista.
Seminaariesitelmät
SEFI-seminaari
Oulu
ICT:For Women
Forbidden? (Utrecht, Hollanti)
Mirror-projektin
avajaiset Helsinki
3rd
European Conference on Gender Equality in Higher Education
(Genova, Italia)
|