Marjatta Peltokorpi

7/2001

Marjatta luki aikoinaan teknillisen tutkinnon itselleen ammatillisessa opistossa. Aiheena oli kotitaloustekniikka. Aihealueeseen liittyi mm. rakennusmateriaalit ja puhtaanapito. Marjatta jatkoi opiskelujaan kirjallisuustieteiden alalla yliopistolla. Pääaineenaan hänellä oli estetiikka. Kirjallisuustieteiden lisäksi hänen tuli luettua kasvatustieteitä, psykologiaa sekä julkishallinnon ja yrityshallinnon aineita.

Työuransa alkuvaiheissa hän toimi siivouspäällikkönä Tampereen yliopistolla. Tässä työssä hänen tuli puututtua paljon myös yliopiston rakentamishankkeisiin. Esimerkiksi materiaalivalinnoissa puhtaanapitonäkökulma on tärkeää ottaa huomioon. Materiaaleihin liittyi myöhemmin myös hänen työpaikkansa Nokialla, lattiamateriaaleja valmistavalla osastolla. Hän työskenteli siellä 6 vuotta teknisenä asiantuntijana julkisissa rakennusprojekteissa sekä käyttäjäkoulutuksessa. Hän oli paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa. Marjatta oli myös mukana kehittämässä lattialaattaa, joka on tehty yhdistämällä sekä muovia että kiveä. Sen erityinen kehittämiskohde oli puhdistusominaisuudet. Tämä tuote on niittänyt rakennusalalla menestystä.

Nokia-aika oli Marjatan mielestä opettavaista aikaa. Hän oli osastollaan ainoa nainen, ja oppi tuntemaan alan miehisen kulttuurin. Hänen mielestään esteitä naisten etenemiselle alalla saattoi aiheuttaa silloin esimerkiksi se, että työpaikalla ei tiedetty miten suhtautua, kun joukkoon tulikin yllättäen naistyöntekijä. Huomattavaa oli myös miesten vieras kielenkäyttö. Hänen mielestään naisten ilmaisutaidolla olisi käyttöä tekniikan alalla. Koska nainen teknisellä alalla oli silloin vielä niin uutta, eivät työnantajat Marjatan mukaan oikein osanneet hyödyntää hänen vahvoja puoliaan naisena. Esimerkiksi estetiikan opintoja ei osattu huomioida, sillä johtajat eivät nähneet tuotteiden esteettistä puolta tärkeänä ominaisuutena. Silti se Marjatan mielestä olisi vaikuttanut oleellisesti tuotteen myyntiin. Nuorempi sukupolvi näkee asioita jo toisin, sanoo Marjatta. Joka alalle tarvitaan kuitenkin ne ensimmäiset naiset, jotka herättävät yritykset huomaamaan uusia puolia, mitä naiset voivat tuoda alalle. Ja ennen kaikkea tuomaan naisellisen kulttuurin yrityksiin niin, ettei ole enää outoa, että alan työntekijä voi olla myös nainen.

Nokia-ajan jälkeen Marjatta oli mukana perustamassa ammattikorkeakoulua Jyväskylään. Sittemmin Marjatta jatko-opiskeli yliopistolla ja teki väitöskirjan Kuopion yliopistollisen sairaalan tukipalveluista. Tässä työssään hän hioi mittareita, joita hän myöhemmin käytti ryhtyessään konsultiksi. Tänä päivänä hänellä on oma konsulttifirma, Marpe-Team Oy, jota hän hoitaa kotoaan käsin. Asiakkaita ovat yritykset ja erityisesti niiden henkilöstö. Marjatta auttaa kehittämään yritysten organisaatiota tai yksittäisten työntekijöiden ammatti-identiteettiä. Marjatta toimii siis organisaatiokonsulttina ja yritystutkijana. Marjatta kertoo, ettei hänen tarvitse mainostaa omaa yritystään, vaan asiakkaat ottavat häneen itse yhteyttä. Tyytyväisiltä asiakkailta sana kiirii muillekin ja yhteydenottoja tulee riittämiin.

Marjatalle rakas harrastus on urheilusukellus. Hän vertaa sitä konsultointityöhön, jossa hän koettaa saada työntekijöitä hallitsemaan työnsä kokonaisuudessa, pelkkä tekniikan hallitseminen kun ei riitä. Ongelmia voi tulla, jos ei hallitse ympäristöä ja näe tarpeeksi laajalle, Marjatta sanoo. Vähän samaan tapaan, kuin kokematon sukeltaja ei huomaa takanaan vaanivaa haita keskittyessään laitteiden käyttöön.

Marjatan viesti tekniikan alalla toimiville naisille on se, että pitää hyväksyä itsensä naisena juuri sellaisena kuin on. Ei ole mitään järkeä yrittää muuttua miehiseksi, vaikka olisikin miehisellä alalla. Omana itsenä toimiminen tuo juuri sitä naisellista lisäarvoa tekniikan alalle, mitä sen nykyään miehinen kulttuuri kaipaa. Ja vain olemalla rehellinen itselleen, voi löytää oman alueensa työelämässä.