Outi Valta

6/2001

Outi Valta, 23 vuotta, toimii tutkija-apulaisena TKK:n sähköosastolla sovelletun elektroniikan laboratoriossa. Hän pitää työstään, jossa hän osallistuu kosteusmittarin suunnittelemiseen kolmihenkisessä suunnitteluryhmässä.

Hänen tehtävänään on valita kosteusmittariin sopivat materiaalit. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hän tutkii erilaisten materiaalien sähköisiä ja kemiallisia ominaisuuksia kosteudenmuutoksissa käyttäen apunaan kosteussäiliöitä. Koska kosteusmittarin anturi joutuu olemaan ehkä kymmeniäkin vuosia betonin sisällä, pitää materiaalin olla oikein valittu, jotta se kestäisi. Kaksi muuta henkilöä projektissa ovat projektipäällikkö sekä toinen tutkimusapulainen, joka suunnittelee ohjelmistopuolta kosteusmittariin.

Tekniselle alalle hakeutuminen oli Outille luonteva valinta, sillä hän ei omasta mielestään ole koskaan ollut mikään kieli- tai lukuihminen. Outi valitsi jo peruskouluaikoina veiston tekstiilitöiden sijaan. Outi aloitti lukion jälkeen yliopistolla fysiikkaa lukien. Vuoden kuluttua hän kuitenkin vaihtoi TKK:lle. Hänen mielestään yliopistolla opiskelu oli liian teoreettista, ja hän kaipasi jotain konkreettisempaa ja käytännöllisempää. TKK:lla Outi aloitti opintonsa vuonna 1997 materiaali- ja kalliotekniikan osastolla. Hän päätyi lukemaan elektroniikan valmistustekniikkaa pääaineekseen. Sivuaineena Outilla on lääketieteellinen tekniikka.

Outi on opiskellut tasaista tahtia TKK:lla eli noin 15 opintoviikkoa lukukaudessa. Se tarkoittaa keskimäärin kuuden vuoden opiskeluaikaa. Outin mielestä opiskelun alkuvaiheessa matematiikan ja fysiikan kurssit tuntuivat raskailta, koska kokeissa ei saanut käyttää kaavakirjaa. Tuntui hölmöltä opetella asioita ulkoa. Todellisessa tutkijan työssä voi aina etsiä lähdemateriaalista tarvittavat kaavat ja tärkeämpää on osata soveltaa niitä käytäntöön. Differentiaalilaskuja hän on käyttänyt esimerkiksi diffuusioiden laskemiseen. Arvosanojensa suhteen Outi on mielestään keskivertotasoinen opiskelija. Outi aikoo valmistua ensi vuonna. Diplomityön Outi on ajatellut tekevänsä myös sovelletun elektroniikan laboratoriossa aiheenaan jotakin nykyiseen työhön liittyvää. Vapaa-aikanaan Outi on harrastanut mm. flamenco-tanssia.

Outi keksi hakea nykyiseen työpaikkaansa 1999 kesätöihin. Hän soitti laboratorioon, kertoi haluavansa sinne töihin ja siitä se sitten lähti. Laboratoriossa ei ollut silloin tutkimushommissa kuin yksi nainen. Nykyään siellä on hänen lisäkseen kaksi muutakin naistutkijaa. Outi kiinnostui sovelletun elektroniikan laboratoriosta, koska siellä tehdään paljon lääketieteelliseen tekniikkaan liittyvää tutkimusta. Hän oli lukenut materiaalitekniikkaa ja elektroniikkaa ja häntä kiinnosti erityisesti ihmisen sisään laitettava elektroniikka, jossa materiaalivalinnat nousevat erityisen tärkeiksi. Kesätöiden jälkeen Outi jäi osa-aikaiseksi tutkija-apulaiseksi laboratorioon, ja on ollut siellä nyt kaksi vuotta -kesät kokopäiväisenä, talvet osa-aikaisena samalla opiskellen. Outi oli ollut töissä mm. elektroniikka-alan tehtaassa ennen kuin haki laboratorioon tutkija-apulaiseksi. Tutkija-apulainen nimike johtuu siitä, että Outi ei ole vielä valmistunut. Varsinaisena tutkijana laboratoriossa voi olla vain valmis DI. Samankaltaista työtä hän uskoo kuitenkin tekevänsä valmistumisen jälkeenkin tutkijana.

Outin mielestä kivointa hänen työssään on oma-aloitteisuus. Tutkimustyössä kun pitää itse keksiä asioita, joita kukaan ei ole tehnyt aikaisemmin. Outin mielestä tutkijantyössä on pääasia, että työ etenee, ei työajat. Jos työ vaatii, hän saattaa olla illalla pidempäänkin. Vaikeaa tutkimuksen tekemisessä Outin mielestä se, että pitää osata olla oma-aloitteinen. Kukaan ei ole pökkimässä eteenpäin.

Ennen nykyistä tutkimusprojektiaan Outi osallistui mittauslaitteiston kehittelyyn, jonka avulla pyrittiin selvittämään puuston omien varjojen vaikutusta fotosynteesiin. Projekti oli osa suurempaa kansallista tutkimushanketta, jossa on mm. yliopistokin mukana. Outin entinen huonekaveri kehitteli uutta tapaa mitata sydänkäyriä ballistokardiografisella tutkimuksella. Sillä tarkoitetaan sydämen kehoon kohdistamien voimien mittaamista. Tässä keksinnössä potilas istuu tuolilla ja sydänkäyrän piirtyminen perustuu potilaan kehon tuoliin kohdistamiin voiman muutoksiin. Sama ihminen teki diplomityökseen henkilövaa'an, joka ilmoittaa painon lisäksi myös punnittavan sykkeen.

Sovelletun elektroniikan laboratorio on aivotutkimuksen vuoksi päässyt osaksi huippuyksikköä. Juuri rakenteilla olevassa "magneettitalossa" laboratorio tulee tekemään aivotutkimusta. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi lapsen oppimista. Outi kuvailee laboratorionsa työilmapiiriä rennoksi. Outin mukaan sovelletun elektroniikan laboratoriossa tehdään tuotesuunnittelua teollisuutta silmällä pitäen. Työ ei siis ole pelkkää tieteellistä tutkimuksen tekemistä, sillä siihen liittyy vahva teollisuusintressi.