Marjatta luki aikoinaan teknillisen tutkinnon itselleen ammatillisessa
opistossa. Aiheena oli kotitaloustekniikka. Aihealueeseen liittyi
mm. rakennusmateriaalit ja puhtaanapito. Marjatta jatkoi opiskelujaan
kirjallisuustieteiden alalla yliopistolla. Pääaineenaan hänellä
oli estetiikka. Kirjallisuustieteiden lisäksi hänen tuli luettua
kasvatustieteitä, psykologiaa sekä julkishallinnon ja yrityshallinnon
aineita.
Työuransa
alkuvaiheissa hän toimi siivouspäällikkönä Tampereen yliopistolla.
Tässä työssä hänen tuli puututtua paljon myös yliopiston rakentamishankkeisiin.
Esimerkiksi materiaalivalinnoissa puhtaanapitonäkökulma on tärkeää
ottaa huomioon. Materiaaleihin liittyi myöhemmin myös hänen työpaikkansa
Nokialla, lattiamateriaaleja valmistavalla osastolla. Hän työskenteli
siellä 6 vuotta teknisenä asiantuntijana julkisissa rakennusprojekteissa
sekä käyttäjäkoulutuksessa. Hän oli paljon tekemisissä asiakkaiden
kanssa. Marjatta oli myös mukana kehittämässä lattialaattaa, joka
on tehty yhdistämällä sekä muovia että kiveä. Sen erityinen kehittämiskohde
oli puhdistusominaisuudet. Tämä tuote on niittänyt rakennusalalla
menestystä.
Nokia-aika
oli Marjatan mielestä opettavaista aikaa. Hän oli osastollaan ainoa
nainen, ja oppi tuntemaan alan miehisen kulttuurin. Hänen mielestään
esteitä naisten etenemiselle alalla saattoi aiheuttaa silloin esimerkiksi
se, että työpaikalla ei tiedetty miten suhtautua, kun joukkoon tulikin
yllättäen naistyöntekijä. Huomattavaa oli myös miesten vieras kielenkäyttö.
Hänen mielestään naisten ilmaisutaidolla olisi käyttöä tekniikan
alalla. Koska nainen teknisellä alalla oli silloin vielä niin uutta,
eivät työnantajat Marjatan mukaan oikein osanneet hyödyntää hänen
vahvoja puoliaan naisena. Esimerkiksi estetiikan opintoja ei osattu
huomioida, sillä johtajat eivät nähneet tuotteiden esteettistä puolta
tärkeänä ominaisuutena. Silti se Marjatan mielestä olisi vaikuttanut
oleellisesti tuotteen myyntiin. Nuorempi sukupolvi näkee asioita
jo toisin, sanoo Marjatta. Joka alalle tarvitaan kuitenkin ne ensimmäiset
naiset, jotka herättävät yritykset huomaamaan uusia puolia, mitä
naiset voivat tuoda alalle. Ja ennen kaikkea tuomaan naisellisen
kulttuurin yrityksiin niin, ettei ole enää outoa, että alan työntekijä
voi olla myös nainen.
Nokia-ajan
jälkeen Marjatta oli mukana perustamassa ammattikorkeakoulua Jyväskylään.
Sittemmin Marjatta jatko-opiskeli yliopistolla ja teki väitöskirjan
Kuopion yliopistollisen sairaalan tukipalveluista. Tässä työssään
hän hioi mittareita, joita hän myöhemmin käytti ryhtyessään konsultiksi.
Tänä päivänä hänellä on oma konsulttifirma, Marpe-Team Oy, jota
hän hoitaa kotoaan käsin. Asiakkaita ovat yritykset ja erityisesti
niiden henkilöstö. Marjatta auttaa kehittämään yritysten organisaatiota
tai yksittäisten työntekijöiden ammatti-identiteettiä. Marjatta
toimii siis organisaatiokonsulttina ja yritystutkijana. Marjatta
kertoo, ettei hänen tarvitse mainostaa omaa yritystään, vaan asiakkaat
ottavat häneen itse yhteyttä. Tyytyväisiltä asiakkailta sana kiirii
muillekin ja yhteydenottoja tulee riittämiin.
Marjatalle
rakas harrastus on urheilusukellus. Hän vertaa sitä konsultointityöhön,
jossa hän koettaa saada työntekijöitä hallitsemaan työnsä kokonaisuudessa,
pelkkä tekniikan hallitseminen kun ei riitä. Ongelmia voi tulla,
jos ei hallitse ympäristöä ja näe tarpeeksi laajalle, Marjatta sanoo.
Vähän samaan tapaan, kuin kokematon sukeltaja ei huomaa takanaan
vaanivaa haita keskittyessään laitteiden käyttöön.
Marjatan
viesti tekniikan alalla toimiville naisille on se, että pitää hyväksyä
itsensä naisena juuri sellaisena kuin on. Ei ole mitään järkeä yrittää
muuttua miehiseksi, vaikka olisikin miehisellä alalla. Omana itsenä
toimiminen tuo juuri sitä naisellista lisäarvoa tekniikan alalle,
mitä sen nykyään miehinen kulttuuri kaipaa. Ja vain olemalla rehellinen
itselleen, voi löytää oman alueensa työelämässä.
|