Outi
Valta, 23 vuotta, toimii tutkija-apulaisena TKK:n sähköosastolla
sovelletun elektroniikan laboratoriossa. Hän pitää työstään, jossa
hän osallistuu kosteusmittarin suunnittelemiseen kolmihenkisessä
suunnitteluryhmässä.
Hänen
tehtävänään on valita kosteusmittariin sopivat materiaalit. Käytännössä
se tarkoittaa sitä, että hän tutkii erilaisten materiaalien sähköisiä
ja kemiallisia ominaisuuksia kosteudenmuutoksissa käyttäen apunaan
kosteussäiliöitä. Koska kosteusmittarin anturi joutuu olemaan ehkä
kymmeniäkin vuosia betonin sisällä, pitää materiaalin olla oikein
valittu, jotta se kestäisi. Kaksi muuta henkilöä projektissa ovat
projektipäällikkö sekä toinen tutkimusapulainen, joka suunnittelee
ohjelmistopuolta kosteusmittariin.
Tekniselle
alalle hakeutuminen oli Outille luonteva valinta, sillä hän ei omasta
mielestään ole koskaan ollut mikään kieli- tai lukuihminen. Outi
valitsi jo peruskouluaikoina veiston tekstiilitöiden sijaan. Outi
aloitti lukion jälkeen yliopistolla fysiikkaa lukien. Vuoden kuluttua
hän kuitenkin vaihtoi TKK:lle. Hänen mielestään yliopistolla opiskelu
oli liian teoreettista, ja hän kaipasi jotain konkreettisempaa ja
käytännöllisempää. TKK:lla Outi aloitti opintonsa vuonna 1997 materiaali-
ja kalliotekniikan osastolla. Hän päätyi lukemaan elektroniikan
valmistustekniikkaa pääaineekseen. Sivuaineena Outilla on lääketieteellinen
tekniikka.
Outi
on opiskellut tasaista tahtia TKK:lla eli noin 15 opintoviikkoa
lukukaudessa. Se tarkoittaa keskimäärin kuuden vuoden opiskeluaikaa.
Outin mielestä opiskelun alkuvaiheessa matematiikan ja fysiikan
kurssit tuntuivat raskailta, koska kokeissa ei saanut käyttää kaavakirjaa.
Tuntui hölmöltä opetella asioita ulkoa. Todellisessa tutkijan työssä
voi aina etsiä lähdemateriaalista tarvittavat kaavat ja tärkeämpää
on osata soveltaa niitä käytäntöön. Differentiaalilaskuja hän on
käyttänyt esimerkiksi diffuusioiden laskemiseen. Arvosanojensa suhteen
Outi on mielestään keskivertotasoinen opiskelija. Outi aikoo valmistua
ensi vuonna. Diplomityön Outi on ajatellut tekevänsä myös sovelletun
elektroniikan laboratoriossa aiheenaan jotakin nykyiseen työhön
liittyvää. Vapaa-aikanaan Outi on harrastanut mm. flamenco-tanssia.
Outi
keksi hakea nykyiseen työpaikkaansa 1999 kesätöihin. Hän soitti
laboratorioon, kertoi haluavansa sinne töihin ja siitä se sitten
lähti. Laboratoriossa ei ollut silloin tutkimushommissa kuin yksi
nainen. Nykyään siellä on hänen lisäkseen kaksi muutakin naistutkijaa.
Outi kiinnostui sovelletun elektroniikan laboratoriosta, koska siellä
tehdään paljon lääketieteelliseen tekniikkaan liittyvää tutkimusta.
Hän oli lukenut materiaalitekniikkaa ja elektroniikkaa ja häntä
kiinnosti erityisesti ihmisen sisään laitettava elektroniikka, jossa
materiaalivalinnat nousevat erityisen tärkeiksi. Kesätöiden jälkeen
Outi jäi osa-aikaiseksi tutkija-apulaiseksi laboratorioon, ja on
ollut siellä nyt kaksi vuotta -kesät kokopäiväisenä, talvet osa-aikaisena
samalla opiskellen. Outi oli ollut töissä mm. elektroniikka-alan
tehtaassa ennen kuin haki laboratorioon tutkija-apulaiseksi. Tutkija-apulainen
nimike johtuu siitä, että Outi ei ole vielä valmistunut. Varsinaisena
tutkijana laboratoriossa voi olla vain valmis DI. Samankaltaista
työtä hän uskoo kuitenkin tekevänsä valmistumisen jälkeenkin tutkijana.
Outin
mielestä kivointa hänen työssään on oma-aloitteisuus. Tutkimustyössä
kun pitää itse keksiä asioita, joita kukaan ei ole tehnyt aikaisemmin.
Outin mielestä tutkijantyössä on pääasia, että työ etenee, ei työajat.
Jos työ vaatii, hän saattaa olla illalla pidempäänkin. Vaikeaa tutkimuksen
tekemisessä Outin mielestä se, että pitää osata olla oma-aloitteinen.
Kukaan ei ole pökkimässä eteenpäin.
Ennen
nykyistä tutkimusprojektiaan Outi osallistui mittauslaitteiston
kehittelyyn, jonka avulla pyrittiin selvittämään puuston omien varjojen
vaikutusta fotosynteesiin. Projekti
oli osa suurempaa kansallista tutkimushanketta, jossa on mm. yliopistokin
mukana. Outin entinen huonekaveri kehitteli uutta tapaa mitata sydänkäyriä
ballistokardiografisella tutkimuksella. Sillä tarkoitetaan sydämen
kehoon kohdistamien voimien mittaamista. Tässä keksinnössä potilas
istuu tuolilla ja sydänkäyrän piirtyminen perustuu potilaan kehon
tuoliin kohdistamiin voiman muutoksiin. Sama ihminen teki diplomityökseen
henkilövaa'an, joka ilmoittaa painon lisäksi myös punnittavan sykkeen.
Sovelletun
elektroniikan laboratorio on aivotutkimuksen vuoksi päässyt osaksi
huippuyksikköä. Juuri rakenteilla olevassa "magneettitalossa" laboratorio
tulee tekemään aivotutkimusta. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi
lapsen oppimista. Outi kuvailee laboratorionsa työilmapiiriä rennoksi.
Outin mukaan sovelletun elektroniikan laboratoriossa tehdään tuotesuunnittelua
teollisuutta silmällä pitäen. Työ ei siis ole pelkkää tieteellistä
tutkimuksen tekemistä, sillä siihen liittyy vahva teollisuusintressi.
|